Uuus vuos

Tänäänhän sitten olikin uus vuos , nyt on jo tunti kulunut , mutta nehän pamauttelee vieläkin tuolla ulkona. N suhtautuu ihmeellisen hyvin asiaan eikä pelkää ilotulituksia yhtään, ja sehän on vaan positiivinen asia, nimittäin taippareitahan ei pääse läpi jos on paukkuarka koissu. Tänään ei siis olla kummemmin lenkkeilty paitsi , että kaks kertaa pellolla sekä yks pitkä lenkki kävellen , mutta siinäkin pääs vapaaksi kun nähtiin kaveri.Pellolla kun käytiin niin neiti juoksi ihan innoissaan ja sitten tulikin vastaan tuttu bulli , no sanoin vaan tiukasti tänne/ei mene. Se tottele, oi mikä ihme. Tänään meiltä kysyttiin kaks kertaa kuinka vanha tää Noora oikein on. Sanoin , että kaks vuotias niin ihmiset sano , että kyllä nuoremmalta näyttää. Ehkä johtuu siitäkin kun on karvanlähtö aika niin norsu on ihan pentumaisessa karvassa. :D Mutta ihmiset kyllä kunniotti meitä ku Norsu totteli muo niin hyvin. Käytiin pommeja pamauttelemassa niin nätisti Noora meni omaan koriin nukkumaan. Ja kun tultiin niin se vaan nukku siinä sikeesti.. Mukava uus vuos meillä oli.

Hyvää Joulua&Uutta vuotta!

Nähdään sitten uuden vuoden jälkeen :)

Näin pitkästä aikaa..

Kirjottelempa sitten pitkästä aikaa tänne. 

Me ollaan Norsun kanssa lenkkeilty tosi paljon , nyt kun on erinomaiset ilmat! Noora nauttii lumesta ja syö sitä kuin pikkulapsi - no sitähän se onkin : D

Nooralla oli tässä pari päivää sitten synttärit joita me vietettiin lenkkeilemällä Tyyne-labbiksen kanssa ja sen jälkeen tarjosin koirille synttäri aterian, joka koostui purkkiruoasta,nakeista&nameista. Kakusta tuli tosi hieno ja neidit ahmi sen hetkessä. Molemmat sai siis oman kakun.

TÄNÄÄN

Tänään sitten päätin pyytä kaverini lenkille. Kaveri vastas myönteisesti ja me lähettii koiruusten kanssa lenkille. Oli kyllä aika kylmä-pakko myöntää. Kävelin savelaan asti ja matka tuntui niin pitkältä , koska oli paljon lunta ja lumessa on erittäin vaikeeta kävellä. No me kuitenkin päästiin sinne savelan koirapuistolle , mutta aluksi kävimme pihliksen koirapuistossa. Katoin vähän , että Noora taas pureskelee tassujaan , ja syynähän oli lumipalleroiden jääminen tassuihin. Salvelan koirassa oli biisoni ja sekaroituinen, eikä ne tullu Norsun kanssa toimeen. Biisoni otti Nooraan kiinni ja Norsu tietysti vastas ja alisti sen. No mutta hyvinhaän ne tuli sitten toimeen- molemmat vaan kiers toisensa :-)

Takasin päin kun lähdin olin ihan kuollu, teki mieli vaan tipahtaa siihen lumelle, mutta ei nyt kuiteskaan. Jaksoin ihan loppuun asti kävellen. 

Sekalaista

Me ollaan oltu vähän aikaa poissa ku 3 päivää oli nettiyhteys poissa ja eilen saatiin se kuntoon. Ollaan lenkkeilty tässä aika paljon, mutta nyt harmittaa ku itse sain sikainfluenssa rokotteen ja olen kipeä, on tosi heikko olo. Eikä taaskaan pääse Nooran kanssa ulos. Viikonloppuna me treenattiin aika paljon. Temppuja joita me treenataan on mm. nami nenällä heitto ittelle ja sitten kii. Ei oo kyllä onnistunu ku pari kertaa. Noora tekee niin , että pudottaa sen namin , mutta se onnistuu ainakin, että nami pysyy nenällä.

Seuraaminen on onnistunu ihan loistavasti, vaikka ollaanki ruvettu harjottelemaan sitä tässä vähän aikaa sitten. Harjoiteltiin myös kauko käskyjä. Eli siis seiso,maahan,istu. Pitäis nyt vähän hiota sitä liikkeestä maahan, vaikka sujuukin hyvin. (: 

En tiedä milloin taas pääsen kirjoittelemaan, mutta toivottavasti pian! 

Unelma lenkki

                                             Lopuksi löhöilyä, pitkän lenkin jälkeen.

Kolmen aikaan pääsin kotiin ja päätin lähteä lenkille. Piti kuitenkin aluksi syödä. Ruoka tuli syötyä nopeasti joten aloin keräämään kamppeita. Katsoin Nooran laatikosta , että minkä pannan lattaisin- ulkona oli nimittäin erittäin sumuista ja tosi pimeätä. Laitoin  neidin pantaan pienen keltaisen heijastimen , koska meillä ei löytynyt kunnon heijastin pantaa, eikä sitä heijastinliiviäkään ole vieläkään tullut ostettua. Laitoin myös semmoisen nimilapun, missä luki minun numero sekä Nooran nimi. 

Lähdettiin lenkille, ja ihmettelin kovasti miksi Noora ei vetänyt. No ei se yleensä vedä, ehkä vaan koirien seurassa. Mentiin viikkiä kohti ja olin tosi onnellinen kun Noora käveli koko ajan vieressä ja me ohitettiin löysällä hihnalla 4 koiraa. Noora ei edes katsonut koirien suuntaan. Ainakun mentiin koiran ohi , niin pyysin katsekontaktia ja olin tosi ylpeä siitäkin , että Noora piti pitkän katsekontaktin. Ja jos otetaan sekin huomioon , että meidän seuraamisen opettelu alko vähän aikaa sitten. 

Menimme koirapuiston ohi ja sielä olikin Nooran kaveri. Ajattelin, että käväsen nopeasti koirapuistossa ja jatkaisin matkaa. Koirapuistoilu kuitenkin venyi tuntiin , koska sinne valui koko ajan koiria. Noora ei kuitenkaan leikkeiny muiden koirien kanssa vaan kävi juoksemassa yksikseen ja sitten kävi hädillä. Jatkoin lenkkiä ja päätinkin mennä lenkille viikin pellolle. Pellolla oli erittäin pelottavaa, koska ensinnäkin pelto oli ihan sumussa. Me lähdettiin silti. Kiersimme ison ympyrän pellon ympäri ja taaskin Noora oli nätisti vieressä. Lopuksi tuli suora tie. En tiennyt päästäisinkö Nooran vapaaksi vai en. Päästin kuitenkin. Pelto oli ihan mutainen ja sielä oli semmoista märkää mutaa. Pelkäsin , että Noora menisi sinne mutaan ja kierisi ku mikä possu. Ei, Noora meni nätisti ja otti ihan ite pari kertaa katsekontaktia, koska tiesi , että siitä saa tosi hyvää namia. 

Täällä taas.

MAANANTAI

Käytiin Nooran kanssa koirapuisto lenkillä, koska omistaja on vihdoin terve. Pääsen nyt pitempiäkin lenkkejä. Kun olimme matkalla koirapuistoon näimme Aaro-sakemannin, Aaro on Nooran hyvä kaveri, jonka kanssa se tulee hyvin toimeen. Juttelimme Aaron mamman kanssa hetken ja sitten jatkoin matkaa Nooran kanssa. 

Koirapuistossa ei ollut muita koiria kuin Emma tolleri, joka on 6 vuotias koira, energinen kun heittää sille kiviä, muttei oikein muuten. Joten Nooran kanssa se ei leikkiny paljoakaan. Heittelin Norsulle keppiä ja se haki sen nätisti. Tylsää oli ku tytsky ei jaksanu juosta , joten seiso ja tuttojetteli ohikulkijoita.

TIISTAI

Päätin toistaa koirapuistolenkin ja lähdin siis koirapuistoa kohti. Päätin etten anna lenkin aikana Nooran vetää. Lyhensin meidän hienoa 'monitoimi talutinta' ja jatkoimme matkaa. Noora käveli nätisti vieressä ja pari kertaa pyysin katsekontaktia toisin sanoen seuraamista, ja annoin palkkion. Palkkioina käytin ruokapusseja jotka tuli näytteinä meille tuossa pari päivää sitten. Noora piti nameista erittäin paljon joten jatko matkaa taas nätisti vieressä josta sai lisää palkkiota. 

Koirapuistossa oli ihan tarpeeksi koiria leikkimiseen, ja se oli outoa ettei Noora edes vetäny koirapuistoon. Koirapuistossa neiti juoksi vähän aikaa muiden koirien kanssa ja sitten taas meni omille hädille. Sitten tuli uusi koira , ja Noora sai hepulin. 

Lähdimme pian kotiin, koska minulla oli treenit. 

KESKIVIIKKO

Päivällä en ehtinyt käyttää Nooraa, koska lähdimme Qulpan omistajan kanssa Itäkeskukseen, onneksi äiti oli niin kiltti , että lenkitti Nooran puolestani. 

Kaupassa ostin Nooralle nameja sekä Laurille ruokaa, kalkkikivin ja namipuikkoja.

Illemmalla

Kaupasta kun tulin niin en edes syönyt. Vaihdoin vaatteet ja lähdin Norsun kanssa pitkälle lenkille.

Jäniksen metsästys-taas

Noora makas ihanasti uupuneena sohvalla nukkumassa, mutta piti lähteä lenkille. Päätin käydä vaan noin tunnin lenkillä , koska isä sanoi ruoan olevan kohta valmista ja minun pitää ehtiä ruokailuun, muuten saisin kylmää ruokaa.

Päätin lähteä pellolle. Siellä on erittäin paljon liikkeellä citykaneja ja rusakoita, varsinkin illalla. Päästin Nooran vapaaksi ja se näki rusakon. Meijän neiti on tosi tarkkasilmänen otus. N lähti juoksemaan niin täysiin kuin tassuista lähti- tien poikki ja sitten parkkipaikalle- sitten se katos. Vihelsin täysiin pilliin , jonka olin ottanut mukaan, koska tiesin , että N näkee jänön. Onneks se tuli heti takas, mutta läähättäen.
Me jatkettiin matkaa, en voinut Nooraa torua, koska se olisi väärin. Metsästyskoiran kuuluu juosta riistan perään. Annoin sen juosta vapaana viellä hetken ja sitten treenailtiin petsien temppurinkiä varten , jonkun esineen kiertämistä, pellolla oli joku iso puun palanen ja käskin N:aa kiertää sen.

Ensilumi

Ensilumi käpälän alla.

Tänään aamulla satoi tännepäinkin lunta. Oli aika ihme , koska eilen oli suht lämmintä. Lunta tuli ja kunnolla. Oiskohan sitä tuolla noin kaksi senttiä. Aamusta en taaskaan pystynyt viemään Nooraa ulos, koska olen itse kipeä. Tulin alakertaan ja näin Nooran oksennuksen keskellä lattiaa , no pakkohan se oli siivota , mutta minua huimasi joten menin sohvalle ja äiti sai siivoa.

Noora oli äidin kanssa aamulenkillä ja he menivät suht pitkälle, pellolle/mettään.
'Noora oli juossut kovasti ja äiti tokoilikin jonkin verran. Äiti päätti kävästi N kanssa metässä ja anataa Nooran juosta ja hyppiä sielläkin. Yhtäkkiä N näki jotain, se on fasaani. Noora lähti juoksemaan sitä kohti , mutta fasaani lähti karkuun ja teki kamalia ääniä. Onneksi N kuunteli äitiä ja tuli rauhallisesti takaisin, mutta silti oli vähän surullinen ettei saanut fasaania kiinni :D'

Lauantai 31.10

Aamulla minulla oli lentopallo turnaus , mutta ehdin lenkkeillä Nooran kanssa puolisen tuntia.
Kävimme pellolla ja sitten päätimmekin lähteä kotiin etten myöhöstyisi. Annoin N:lle ruokaa ja se ahmi sen hetkessä.

Illemmalla kaverini soitti meidät lenkille. No tietenkin sanoin 'kyllä'.
Lähdin savelaan ja siellä Lilu&Maria odottovat meitä. Nooralla meni tosi nätisti kun kävelimme koirapuistoon. Kerran vetäsi , mutta se johtui siitä että koirapuistossa oli Lilu. Noora kiirehti heti juoksemaan.
Jouduimme vaihtaa puolta, koska samalla puolella oli länsi ylämaan terrieri. Noora ei pitäny siitäkään yhätään. Savelassa on pienten puolikin , mutta se on niin pieni ettei ainakaan riitä N:lle.
Marian kanssa päätettiin lähteä toiseen koirapuistoon, joka oli reilun 10 minan päässä.
Siellä oli enemmän koiria , kaksi isoa ja kaksi pientä. Onneksi pienet oli sen verran rauhallisia ettei Noora edes huomannut niitä.
N kuitenkin juoski vähän aikaan kun heittelin sille keppiä. Myöhemmin se purkas energiaa pieniin koiriin. Onneks ei vahingoittanu niitä. :D
Siellä oli yksi tuttu koira , joka asuu mummini yläpuolella eli 4 kerroksessa. Sen mukana oli kuitenkin mummin naapuri , joka sillöin tällöin vie koiraa ulos.

Lähdimme aika pian, koska Noora tylsistyi. Kävelimme mummini nappurin Sadun kanssa kotiin. Noora oli tosi rauhallinen, eikä edes vetänyt.

Mukava lenkkipäivä oli!

Perjantai 30.10.

17-19.00 , Minulla oli treenit joten äiti vei Nooran ulos, muttei kuitenkaan vienyt juoksuttamaan sitä.



Äiti haki minut treeneistä ja sanoin, että lähden Nooran kanssa ulos. Päätin käydä koirapuistossa vaikka tiesin , ettei kukaan olisi siellä.

Tulimme hyvin nopeasti koirapuistoon , no eihän se periaatteessa ole edes kaukana. Koiria oli tosin semmonen 7 kappaletta. Menin isojen puolelle, vaikka siellä olikin yksi pk. mäykky ja teisin ettei neiti tule toimeen. Päätin kuitenkin kokeilla.
Noora ei todellakaan tullut toimeen , vaan hyppi, haukku ja ärisi. Yritin rauhoittaa ja se rauhoittui , mutta se rauhottui vaan 10 minuutiksi.

Sanoin muille koirien omistajille , että voi lähteä kun N ei tule toimeen, mutta ne toiset sanoivat , että voivat itse lähteä puistosta pois kun he olivat olleet puistossa parisen tuntia.

Jäimme Nooran kanssa isojen puolelle ja pienten puolella oli 3 dogoa.
Puihuimme dogo omistajan kanssa dogoista, kultseista sekä mun seuraavasta koirasta.

Aika kului tosi nopeesti ja en oikein huomannut sitä. Äiti soitti ja sanoi , että tulisin kotiin, en vilkaissut kelloa jostain syystä.

Tulimme kotiin , tadaa, Noora oli puhdas joka on aivan ihme. Noora sai ruokaa 'vähän myöhässä'.
Tultiin siis kotiin puol kaheltatoista. Ulkona ei ollut yhtään kylmä, koska puin hyvin lämpimät vaatteet.

Sahaajakadun mätsäri 25.10

Elikkäs..

...Oltiin mätsissä Sahaajakadun kentällä. Oli tosi paljon koiria. Ilmottauduin Nooran kanssa junnuihin ja handlasin pennuissa Ridiä.

Junnu kehä oli ensimmäisenä. Koiria oli muistaakseni semmonen 7. Olimme kaikki vierekkäin ja olin 5. Tuomari kävi aluksi kaikki koirat nopesti läpi, kysyin kaikkien ikää ja koirien ikää, ja myös onko käynyt ennen mätsäreissä junnuilemassa.

Junnuissa oli yksi tyttö , joka esitti isoa villistä, se oli sen verran nuori ettei tiennyt mikä on kolmio ja miten se tehdään. Tuomari selitti kaikille kertaukseksi miten kolmio tehdään ja vielä yksi nainen colliensa kanssa tuli näyttämään meille sen.

Koirat menivät edes takaisin ja kolmion niin nopesti , että olikin meidän vuoro. Muo jännitti tosi paljon , mutta eipä se auttanu tilannetta. Noora oli tosi ihmeellinen , se uikutti koko ajan, mutta lopuksi lopetti. Tein ensimmäiseksi edes takaisin juoksun ja sitten kolmion. Tuomari kehui hienosta suorituksesta ja näytti pitävän meistä.

Sitten meni loput koirat. Tuomari juoksutti meitä lopuksi kerran , jotta näkisi kaikki juoksussa yhdessä. Tuomari pyysi seisottamaan koirat. Nooralla meni tosi nätisti vaikka luulin , että ois menny päin puuta. Jopa juoksi vieressä hienosti.

Tuomari sijoitti kaikki koirat, ja minua pelotti koko ajan , että Noora olisi neljäs. No niin ei päässyt käymään, tuomari valitsi pitkään Juulian ja Nooran väliltä , että kumpi sijoittuu ykköseksi, hän kuitenkin valitsi Juulian, mutta oli Juulia sen arvoinenkin.

Olen tosi tyytyväinen kun Noora oli kakkonen. Ihan mahti palkinnot tuli. (:

Ridin kanssa kävin pentukehässä ja silläkin onnistu tosi hyvin. Rid on 4kk kultaisennoutajan pentu. Se seiso tosi kärsivällisesti, mutta juoksu ei oikein onnistunut. Se on kyllä ihan ymmärrettävää. Tuomari halusi nähdä Ridin hampaat. Se oli aivan turhaan , koska Rid ei suostunut näyttämään hampaitaan.
Tuomari kuitenkin taisi pitää meistä ja saimme punaisen nauhan.

Pian alkoikin punaisten kehä ja siellä oli ihan älyttömästä koiria. Ja kaksi kultaistanoutajaa. Taas tuomari , mietti pitkään valitseeko meidät vai sen toisen kultaisennoutajan, mutta päättikin valita sen toisen. Meitä se ei oikein haittanu , koska Rid meni nosi komeasti ja seiso tosi miehekkäästi.
Se oli Ridin ensimmäinen mätsäri, en ois uskonu kuitenkaan , että niin hyvin menee. (:

Noora&Quattro

Käytiin tossa toissa päivänä Quattron ja sen omistan Wilhelmiinan kanssa lenkillä.

Vähän kömpelösti pääsi onnistumaan kun mä unohdin tapaamisen ja muistin se puol tuntia myöhässä. Kiitos Quattrolle ja Wilhelmiinalle kun jaksoivat odottaa meitä.
Tulin Nestle:lle niin nopeasti kuin pystyin. Päätimme jo petsiessä , että lähemme tapanilaan päin lenkille.

Koirat pääsi pellolla vapaaksi ja tadaa, meijän tarkka silmäinen neiti huomasi jäniksen aika turha yritys oli , mutta Noora lähti metsästää sitä. Oli tosi pimeää ja jänö juoksi mettään.
Luulin ettei Noora olisi tullut takaisin, Wilhelmiina kysyi auttaisko pilli, no hän vihels siihen kerran ja Noora juos sieltä metsästä. Aika outoa kun pilliin ei ollut tottunu. Luulin , että nyt se karkas.

Jatkettiin matkaa ja koirat oli yhä vapaana. Noora vaan purkas energiaa kun Qulppa tuli perässä/vieressä. Noora nimittäin kävi vaan pissalenkin ja sen jälkeen ketään ei ollut kotona, mutta hyvä niin ainakin sai juosta tosi paljon.

Lähettiin kävelemään jonnekkin mettään. Käveltiin ja käveltiin, siinä kesti tosi kauan , Noorakin hidasti vauhtia ja käveli nätisti vieressä.
Samalla kun ajattelin , että ollaan kohta jo bussi pysäkillä niin Wilhelmiina kertoi, että emme ole kävelleet edes puolia matkasta.

Päästiin hyvin perille bussi pysäkille , mutta kaikki oli tosi väsyneitä. Wilhelmiina katsoi bussi aikataulua ja totesi , että bussi tulee puolen tunnin kulutta. Onneksi Qulppa ja Wilhelmiina jaksoivat odottaa meidän kanssa bussia.

Kotona pesin Nooran ja annoin ruokaa. Pellolla oli tosi märkää ja mutaista. Likaa lähti ku mistä possusta ja Noora ahmaisi ruokanasa 2 sekunnissa. :)

Perhelenkki

Olimme perhelenkillä tässä vähän aikaa sitten.
Kävimme aluksi koirapuistossa ja sitten menimme kentälle pelaamaan futista.
Neiti liitty futiksen pelaamiseen ihan innoissaan , mutta sitten kun Noora tylsisty leikimme vähän pallolla ja vähän treenattiin TOKOa. Toko sujui loistavasti ja katsekontaktikin onnistuu. :O

Illemmalla menemme sitten kaverini ja hänen koiransa kanssa ulkoilemaan.

AGILITY , vihdoinkin!

Vihdoinkin päätimme aloittaa agin. Surkeeta kyllä, mutta nyt käymme yksinämme agi kentällä harjottelemassa, ehkä joskus me saadaan viellä kaveri mukaan.

Aloitimme siis agin oma-alotteisesti ja Noora taitaa pitää erittäin paljon kyseistä lajista. Ajattelin , että myöhemmin voitais hakea kultsujen agi seuraan niin ois hauskempaa.

Pari vapaata paikkaa olen löytänyt , mutta ne agihallit sijaitsevat jossain kuusessa, joten en varmaan sinne pyri. En saa välttämättä joka kerta kyytiä , siksi sinne en pyri.

Esteet Noora meni mainiosti vaikka ekaa kertaa se ne näki ja ekaa kertaa pääs kokeilemaan.
Ihmeellisin juttu oli se , että Noora piti koko ajan katsekontaktia kun pyysin.

Paras este oli Nooran mielestä A.