tiistai 27. lokakuuta 2009

Noora&Quattro

Käytiin tossa toissa päivänä Quattron ja sen omistan Wilhelmiinan kanssa lenkillä.

Vähän kömpelösti pääsi onnistumaan kun mä unohdin tapaamisen ja muistin se puol tuntia myöhässä. Kiitos Quattrolle ja Wilhelmiinalle kun jaksoivat odottaa meitä.
Tulin Nestle:lle niin nopeasti kuin pystyin. Päätimme jo petsiessä , että lähemme tapanilaan päin lenkille.

Koirat pääsi pellolla vapaaksi ja tadaa, meijän tarkka silmäinen neiti huomasi jäniksen aika turha yritys oli , mutta Noora lähti metsästää sitä. Oli tosi pimeää ja jänö juoksi mettään.
Luulin ettei Noora olisi tullut takaisin, Wilhelmiina kysyi auttaisko pilli, no hän vihels siihen kerran ja Noora juos sieltä metsästä. Aika outoa kun pilliin ei ollut tottunu. Luulin , että nyt se karkas.

Jatkettiin matkaa ja koirat oli yhä vapaana. Noora vaan purkas energiaa kun Qulppa tuli perässä/vieressä. Noora nimittäin kävi vaan pissalenkin ja sen jälkeen ketään ei ollut kotona, mutta hyvä niin ainakin sai juosta tosi paljon.

Lähettiin kävelemään jonnekkin mettään. Käveltiin ja käveltiin, siinä kesti tosi kauan , Noorakin hidasti vauhtia ja käveli nätisti vieressä.
Samalla kun ajattelin , että ollaan kohta jo bussi pysäkillä niin Wilhelmiina kertoi, että emme ole kävelleet edes puolia matkasta.

Päästiin hyvin perille bussi pysäkille , mutta kaikki oli tosi väsyneitä. Wilhelmiina katsoi bussi aikataulua ja totesi , että bussi tulee puolen tunnin kulutta. Onneksi Qulppa ja Wilhelmiina jaksoivat odottaa meidän kanssa bussia.

Kotona pesin Nooran ja annoin ruokaa. Pellolla oli tosi märkää ja mutaista. Likaa lähti ku mistä possusta ja Noora ahmaisi ruokanasa 2 sekunnissa. :)

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Perhelenkki


Olimme perhelenkillä tässä vähän aikaa sitten.
Kävimme aluksi koirapuistossa ja sitten menimme kentälle pelaamaan futista.
Neiti liitty futiksen pelaamiseen ihan innoissaan , mutta sitten kun Noora tylsisty leikimme vähän pallolla ja vähän treenattiin TOKOa. Toko sujui loistavasti ja katsekontaktikin onnistuu. :O

Illemmalla menemme sitten kaverini ja hänen koiransa kanssa ulkoilemaan.

AGILITY , vihdoinkin!

Vihdoinkin päätimme aloittaa agin. Surkeeta kyllä, mutta nyt käymme yksinämme agi kentällä harjottelemassa, ehkä joskus me saadaan viellä kaveri mukaan.

Aloitimme siis agin oma-alotteisesti ja Noora taitaa pitää erittäin paljon kyseistä lajista. Ajattelin , että myöhemmin voitais hakea kultsujen agi seuraan niin ois hauskempaa.

Pari vapaata paikkaa olen löytänyt , mutta ne agihallit sijaitsevat jossain kuusessa, joten en varmaan sinne pyri. En saa välttämättä joka kerta kyytiä , siksi sinne en pyri.

Esteet Noora meni mainiosti vaikka ekaa kertaa se ne näki ja ekaa kertaa pääs kokeilemaan.
Ihmeellisin juttu oli se , että Noora piti koko ajan katsekontaktia kun pyysin.

Paras este oli Nooran mielestä A.